Fujitech laserosoitin - Apuväline Powerpoint-luentoihin

Tällä kertaa arvioin käyttökokemukseni laserosoittimesta, jollaisen hankintaa varmaan moni luentoja pitävä on harkinnut. Laitteena on otsikon mukainen vekotin: Fujitech (tai Fuj:Tech) Easy Presenter. Vertailukohtaa ei ole, sillä tämä on ainoa tällainen laite jota olen käyttänyt.



Tällaisella vekottimella voi tehdä kahta asiaa: Siirtää Powerpoint-esitystä (tai mitä tahansa esitystä) langattomasti eteen- ja taaksepäin, sekä osoittaa laserosoittimella esitykseen, ikään kuin optisella karttakepillä. Näitä laitteita voi hakea vaikkapa hakusanoilla laserosoitin tai presenter. Napit toiminevat näppäimistön nuolinäppäinten tavoin, olisikohan nuolet sivuille tai nuolet ylös ja alas. Tällä lienee merkitystä, jos laitetta aikoo käyttää muiden ohjelmien kuin Powerpointin kanssa.

Laite on ainakin Windows-maailmassa nimensä mukaisesti simppeli käyttää: Se ruuvataan noin puolestavälistä kahtia, jolloin sisältä paljastuu urosmuotoinen USB-nuppi. Tämän kun lätkäisee opettajan koneeseen ja odottaa kymmenisen sekuntia ajurien asentumista, laite alkaa toimimaan, ainakin oman kokemukseni mukaan. Käytettävään koneeseen ei tarvinnut olla mitään Admin-tunnuksia, käyttö onnistui ihan peruskäyttäjältä.



 

Itse esittämisessä punainen laservalo osoittautui ainakin täysillä paristoilla riittäväksi. Napit ovat liiankin jämäköitä, koska niitä saa painaa ihan voimalla että mitään tapahtuu. Kolmen napin käyttöliittymän oppii helposti.

Sitten suurin miinus: kantamaa riittää varmaankin yli kymmenen metrin, mutta käytännössä testaamassani luokassa signaalin väliin tulivat sekä pöydällä olevat koneet että opiskelijat. Esitys tökki, koska piti kurotella kädellä oppilaiden ja koneiden välistä, että päätelaite kädessä löytäisi USB-tikun päässä olevan laitteen. Tämä kannattaa muistaa, ongelma lienee läsnä myös muiden valmistajien tuotteissa, mutta varma en tästä ole.

Laite maksaa tällä hetkellä verkkokaupassa 14,90 euroa. Laite käyttää kolmea kelloparistoa, ja mukana tulee sisällä olevien kolmen lisäksi toinenkin setti. Tämä oli positiivista.



Itse olen enemmän tai vähemmän hajamielinen tyyppi, joten näen ongelmaksi myös tuon usb-pään unohtamisen. Laite on kuitenkin taas yksi vimpain joka voi mennä hukkaan kun kiertelee eri luokissa, siksi tämä jää monesti työhuoneeseen lojumaan.

Karttakeppi-ominaisuus on hyvä, <huumoria>vaikkei sillä voikaan napauttaa oppilasta sormille. Ehkä tulevissa malleissa laser on sen verran voimakas, että sillä voi herättää uneliaan oppilaan käräyttämällä hieman niskavilloja</huumoria>. Lisää huumoria voisi vetää verkkokaupan tuotekuvauksesta, joka liioittelee "ehkä hieman":

Fuj:techin Easy Presenter vapauttaa sinut saamaan todellisen yhteyden yleisöösi. Helppokäyttöinen ja toimiva laite takaa, että esityksesi ovat aina ammattilaistasoisia.

Yhteenveto: Mikäli luennoit paljon, jokin tällainen laite olisi varmaan hyvä olla olemassa, mutta ei se sinusta mestaria tee. Joskus videotykin kaukosäätimen laserosoitin pelastaa, mutta monista se ominaisuus puuttuu.

Impactjs - HTML5 pelintekokehys

Pelien tekemiseen löytyy lukuisia työkaluja. Tässä testiin pääsee Impactjs, jolla voi tehdä html5 -standardin mukaisia 2D pelejä. Näkökulmana on taas tietenkin opetus, peliohjelmoinnin opetus.



Mikä ihmeen Impactjs?

Impactjs on oikeastaan kaksi asiaa: Kenttäeditori Weltmeister sekä JavaScript -ohjelmistokehys bittikarttapohjaisen pelin tekemiseen. Paketti maksaa 99 dollaria, ja sen löytää osoitteesta http://impactjs.com/. Järjestelmän kehittäjä on Dominic Szablewski, ja häneen saa hyvin yhteyden sähköpostilla ja IRC:llä. Sain neuvoteltua koulullemme ilmaisen lisenssi kokeilukäyttöä varten, ja kun varmistui että käytämme tätä opetuksessa, ostin yhden lisenssin tukeakseni alustaa. Mikäli opiskelijat haluavat jatkaa Impactilla työskentelyä kurssin jälkeen, joutuvat he ostamaan oman lisenssinsä.

Impactjs vaatii enemmän tai vähemmän JavaScriptin osaamista. "Ohjelmistokehys" tarkoittaa sitä, että Impactiin on koodattu valmiiksi pelintekemistä helpottavia funktioita ja metodeja, mutta ilman ohjelmointitaitoa ei pitkälle pötkitä. Valmiit funktiot hoitavat törmäystenhallinnan, entiteettien piirtämisen, fysiikan mallinnuksen (kuten painovoiman) yms. Esimerkkinä mainittakoon, että painovoima on vain yksi muuttuja, jota voi luonnollisesti muuttaa pelissä tarpeen mukaan vaikkapa käänteiseksi. Tämän lisäksi yksittäisille entiteeteille voi määrittää gravityFactorin, eli sen miten paljon painovoima näihin vaikuttaa.

Perusidea

Impactissa peli koostuu kartasta (joka tehdään Weltmeisterillä) ja Entiteeteistä. Entiteettejä ovat kaikki pelin toiminnalliset ja liikkuvat elementit, kuten pelihahmo, vastustajat, hissit, luodit tai vaikkapa puhekuplat. Pelien koodaaminen on oikeastaan entiteettien tekemistä. Näissä kannattaa hyödyntää periytymistä järkevästi, jotta koodi pysyisi hallinnassa ja fiksuna.

Impactjs on selvästi tasohyppelypeleihin suunnattu kehys, vaikka se taipuu toki muuhunkin 2D-tekemiseen.

Weltmeister - Kenttäeditori



Weltmeister erottaa Impactin (hinnan lisäksi - muut ovat yleensä ilmaisia) lukuisista ilmaisista HTML-frameworkeistä, kuten vaikkapa LimeJS:stä ja Craftysta. Weltmeisterillä voi luoda nopeasti kenttiä peliinsä, kunhan on piirtänyt ensin grafiikka"tilet". Weltmeisterillä voi myös sijoittaa kenttään entiteettejä, kuten vaikkapa hirviöitä, kunhan ne on ensin koodannut henkiin. Weltmeister vaatii toimiakseen PHP:n ja web-palvelimen, ja web-palvelinta tarvitset tietenkin myös itse pelin koodaamisessa ja testaamisessa.

Ohjeita

Impactin documentointi on sivustolla tehty mainiosti, ja Impactiin on jo tehty kaksi ohjekirjastakin. Itse tein tutoriaalin Jesse Freemanin erinomaisen kirjan pohjalta, ja toinenkin kirja on jo tilattu. Alla kuva Freemanin ohjeistuksen pohjalta tehdystä pelistä. Itse peliä voit testata tästä. Jostain syystä juuri tuo tuotos ei toimi Firefoxilla eikä Safarilla, mutta muut selaimet (kuten Opera, Chrome ja IE) toimivat, kunhan ovat melko uusia versioita.



Pelin julkaiseminen

Impactilla voi pelinsä julkaista sellaisenaan HTML5-muotoisena. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Yksinkertaistettuna sitä, että peli on web-sivu, jonka voit laittaa web-palvelimelle, ja sitä voi pelata jos omistaa uudehkon selaimen. Eli käytännössä pelin levittäminen ympäri maailman on todella yksinkertaista. Pienellä kikkailulla pelistään saa julkaistua versiot kaikille merkittäville alustoille, vaikkapa cocoonjs -sivuston ystävällisellä avustuksella. Tällöin tuotokselleen voi miettiä myös jotain ansaintalogiikkaa, kuten mainokset tai ostettavat lisäominaisuudet.

Kannattaako hankkia Impactjs

Itse en pidä itseäni kovin kummoisena koodarina, mutta koska perusasiat ovat hallussa, oli Impactjs:llä helppoa väsätä pelejä. Oppilaani ovat myös ohjelmoinnissa keskimäärin melko noviiseja, mutta hyvin nopeasti he saivat pelin toimimaan ohjeiden mukaan. Koska pelien tekeminen on ehdottomasti paras ja innostavin tapa ohjelmoinnin opetteluun, Suosittelen ehdottomasti Impactia peliohjelmoinnin perusopetukseen. Impactista voi myös kätevästi jatkaa opettelua astetta ammattimaisempaan Unity3D-ohjelmaan, koska Unityssäkin voi hyödyntää JavaScriptiä pelin ohjelmointiin.

Chromebook - Halpa miniläppäri

Täten aloitan erinnäköisten vimpaiden ja ohjelmien testaamisesta blogaamisen. Näkökulmana on erityisesti opetuskäyttö.

Tällä kertaa testissä oli Acerin valmistama  halpisläppäri Chromebook (C7). Chromebookin idea on selainkäyttö, selaimena yllättäen Chrome. Asennettavat ohjelmat ovat siis Chromen laajennoksia. Chrome toimii tavallaan koko laitteen käyttöjärjestelmänä. Kyseessä on siis uusi käyttöjärjestelmätuttavuus Microsoftin ja Applen tuotteiden sekä Linuxien rinnalle. Googlellahan on toki toinenkin käyttöjärjestelmä, Android, mutta se lienee suurimmalle osalle tuttu lähinnä puhelimista.

Yksi asia mitä minun pitäisi varmaan miettiä myös on se, voisiko Lappian opiskelija tulla toimeen tällaisella halpakoneella, jolla ei juuri offline-käyttöä ole.

Chromebook on pieni mutta painava kapistus. En keksinyt mistä kovalevyn kapasiteetin näkisi, mutta googlettaminen kertoi että sisällä hyrrää 320 gigainen tallennuspalikka. Se tuntuu jopa ylimitoitetulta, kun järjestelmä kuitenkin tarjoaa Google Drivea koko ajan tallennuspaikaksi. Toisaalta ehkä tuollainen 320 gigainen kiintolevy on nykyaikaisesta kiintolevytuotannosta se halvin. Hintahan on tämän paketin ehdoton valtti, jenkeissä tämän saa käsittääkseni kahdellasadalla taalalla. Veikkaan että täälläpäin tulee hintalappuun sata dollaria lisää. Akku kestää hyvin, tuntien työskentely ei tuota ongelmia.



Aluksi ajatus pelkästään pilvipalveluiden ja selainohjelmien käytöstä tuntui erittäin rajoittuneelta. Lyhyen käytön jälkeen sitä kuitenkin huomasi, että tätähän tämä tietokoneen työkäyttö (ja myös siviilikäyttö) on yhä enenevässä määrin: Pilvipalveluiden käyttöä. Sähköpostit, Moodlet, tällaiset blogit, Facebookit ja pankkipalvelut ovat vain selaimen käyttöä.

Pettymyksiä oli edessä. Googletiliini sisäänkirjautuneena kaikki työkoneeni rakkaat kirjanmerkit olivat heti saatavilla, ja päätin testata HBO Nordic -palvelua. Jospa tänään katsoisin Newsroomin jakson Chromebookin pieneltä mutta selkeältä näytöltä? Katseluohjelman Widevinen lataussivu kuitenkin ilmoitti tylysti, että your operating system is not supported. Netflix käsittääkseni toimii, vaikka sitä en voikaan nyt testata, koska en ole enää tilaaja.

Päätin kokeilla parin valokuvan hakemista FTP-palvelimeltani. Chromen sovelluskauppa tarjosi useitakin FTP-ohjelmia, ja asenisin yhden Chromeeni. Asennus ei montaa sekuntia kestänyt, ja yhteydenkin sain kätevästi. Tiedostot eivät kuitenkaan tällä kyseisellä softalla oikein auenneet, liekö vaatii jotain säätämistä, ehkä järjestelmälle pitäisi kertoa millä kuvat avautuvat. Olisin kuitenkin odottanut että jpg-kuva ei tuottaisi näin paljoa ongelmia.

Tietokonetta voi käyttää myös kirjautumatta sisälle, eli eräänlainen vieraskäyttö onnistuu myös. Anonyymin käyttäjän tiedostot ovat kuitenkin muiden anonyymien käytettävissä. Toisaalta, näin PRISM-kohun jälkeen koko ajatus Googleen kirjautumisesta aina koneelle kirjauduttaessa ei varmasti tunnu monesta houkuttelevalta. En tiedä helpottaako oloa se, että todennäköisesti Google pysyy muutenkin melko hyvin sinunkin yksityisasioistasi selvillä, mikäli käytät Chrome-selainta, gmail-sähköpostipalvelua tai Googlen dokumentteja tai muita ohjelmia. Tai edes sitä Google-hakua.

Selainkäyttö on kieltämättä nopeaa, mutta sitähän sen pitääkin uudella koneella olla, saatikka juuri selainkäyttöön optimoidulta laitteelta. Hieman ihmetyttää 3G-ominaisuuden puuttuminen tällaisessa koneessa, mutta onneksi meidän koululla en ole WLAN-katvealueisiin törmännyt, ja muutenkin itse olen tottunut WLAN-verkkojen käyttäjä.

Nyt en kylläkään osannut näemmä kirjautua koulun luc.verkkoon, en ole varma mistä oli kyse. Jotain ihme eap-varmennusta se kyseli.

Päivitys: Eduroam-verkkoonhan tässä piti kirjautua nykyisin, ja se onnistuu.

Lyhyen käytön perusteella sanoisin että Chrome Web Storen ohjelmat ovat aika heikkolaatuisia noin keskimäärin. Ilmeisesti Google ei ole saanut houkuteltua ohjelmistokehittäjiä innostumaan kehittämään kunnollisia softia järjestelmäänsä. Veikkaan että kyse on siitä, että ihmiset eivät ole vielä valmiita maksamaan näistä "selainlaajennoksista". En edes löytänyt nopeasti maksullisia ohjelmia, vaikka niitäkin ilmeisesti on.

Toisaalta, luulen että Chromen ohjelmistomäärä on vahvassa kasvussa. Varmaankin sieltä alkaisi helmiä löytämään, mikäli kunnolla perehtyisi.

Näppäimistö on hankalan pieni, mutta ehkä siihen tottuu. Vasen SHIFT-nappi on erityisen hankala. Windows-napit on korvattu Google-hakunapeilla. Noh, en ole käyttänyt, en tiedä onko käytännön hyötyä. Kamera on 1.3 megapikselinen, varmaan Skype-käyttöön ihan ok. Alla koevedos.



Summa summarum: Tällä laitteella pystyy varmaankin tekemään kaikki yleiset tietotekniset hommat (muistiinpanot, myös taulukkomuodossa), mutta ainakin Datanomeille tämä kampe taitaa olla liian rajoittunut: Erikoissoftat eivät ole Chromebookin vahvuus.