tiistai 8. marraskuuta 2016

Droneen tutustumassa

Vieraskynä, Jyrki Kola, Ammattiopisto Lappia

Drone, multikopteri, kuvauskopteri, monta nimeä sama asia. Eli kameralla varustettu pienoishelikopteri.

Alkusyksystä sain tehtäväksi alkaa hankkimaan koululle kuvauskopteria. Itsellä ei aikaisempaa omakohtaista kokemusta ole ollenkaan lentävistä kameroista. Siispä asiaan tutustumaan internetin avulla. Tutkin eri vaihtoehtoja, luin testejä ja käyttäjä kokemuksia. Soitin myös yhdelle tutulle, jolla on usean vuoden kokemus kuvauskoptereista.

Lähtökohtana pidin helppoa operointia, hyvää kuvanlaatua, toki hinta olisi yksi ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Samoin pidin tärkeänä että kopteri olisi tunnettu merkki, varaosien ja huollon takia. Eri merkkejä ja malleja tutkiessani ja käyttäjä kokemuksia vertaillessani, alkoi pikkuhiljaa hahmottumaan se mitä olin etsimässä.

Päädyin DJIPhantom 4 malliin, sen edistyksellisten lentoavustusohjelmien ansiosta. Kopterissa on monia ominaisuuksia jotka helpottavat aloittelevan lentäjän elämää.

Kopterista järjestettiin kevyt tarjouskilpailu. Tarjouspyyntöön vastasi kolme toimittajaa, itse koptereiden tarjouksissa ei eroja juurikaan ollut, hinnat muutaman euron sisällä. Suurin ero tarjouksissa oli lisätarvikkeiden hinnoissa, tarjouksessa pyydettiin kaksi lisäakkua ja niiden hinnat ratkaisi. Tarjouskilpailun voitti kypäräkamerat.fi. 

Kopterista löytyy kotiinpaluutoiminto, se tosin on melkein kaikissa markkinoilla olevissa koptereissa.
Lentoonlähtö- ja laskeutumisavustaja auttaa estämään kopterin kaatuminen lähellä maata, kaatumisesta yleensä seuraa propellien vaurioituminen.

Esteiden tunnistus, kopterissa on ”silmät” edessä ja alaspäin. Se tunnistaa esteet ja riippuen asetuksista, kiertää esteen tai jää paikoilleen odottamaan lentäjän komentoa.

ActiveTrack eli kohteen seuraamisautomatiikka, kohteen ympärikiertämisautomatiikka, ennalta määrättyä reittiä lentäminen, TapFly eli kosketuksella, (tabletin näytön kuvaa koskemalla) määrätty kohteeseen lento. Nämä ominaisuudet helpottavat kuvaamista.

Kopterilla kuvaamiseen tarvitaan kamerakopterin ja ohjaimen lisäksi jokin älylaite, puhelin tai tabletti,  jotta kameran kuvan saa näkyviin. Kuvan lisäksi kameran säätäminen ja kopterin asetusten muokkaaminen suoritetaan erillisellä älylaitteella. Kopterin ohjaimessa on teline johon puhelimen tai tabletin saa kiinni.



Ennen ensimmäistä lentoa oli akut ladattava ja heti huomasin että yksi akku oli syystä tai toisesta viallinen. Soitin kopterin toimittaneelle firmalle ja muutamassa päivässä tuli uusi ehyt akku tuli paluupostissa.

Kopterin valmisteleminen lentoon oli yllättävän helppoa, propellit paikoilleen, kompassin kalibroiminen ja eiku lentämään. Kaverini joka on paljon kuvannut kopterilla, vannotti että joka kerta kun kuvauspaikka vaihtuu, pitää kompassi kalibroida ja tätä neuvoa olen noudattanut.

Itse lentäminen oli ensimmäisellä kerralla yllättävän helppoa, kopteri liikkui rauhallisesti ja totteli komentoja moitteettomasti. Kun ohjaimen vivut päästi keskiasentoon, kopteri pysähtyi niille sijoilleen leijumaan, tämä on mainio ominaisuus varsinkin aluksi. Se antaa mahdollisuuden miettiä seuraavaa liikettä rauhassa. Varsinkin itseä kohti lentäessä, kun kopterin liikkeet pitää kääntää peilikuvaksi. Edes pieni tuuli ei mielestäni hankaloittanut lentämistä, älykkäät avustaja ohjelmat korjaavat tuulen vaikutuksen. Samoin esteiden tunnistus auttaa rajojen etsimisessä, hetkittäin tuntuu että se on liiankin herkälle asetettu ja kohti esteitä on mahdoton lentää.

Eka kerta ja pitihän se selfie ottaa.


 
Ja toinenkin pikkusen korkiammalta.



Ohjaimessa on kolme eri lento ”ohjelmaa” ja minä olen käyttänyt tässä vaiheessa pääasiassa vain P-modea (Positioning) eli Kopteri käyttää GPS järjestelmää kopterin lennon vakauttamiseen ja esteiden tunnistusjärjestelmää esteiden välttämiseen. Edistyneet toiminnot kuten TapFly ja ActiveTrack ovat tässä lentotilassa käytettävissä.

Muita vaihtoehtoja ovat A-Mode (Attitude Mode) Tässä lentotilassa GPS ja esteiden tunnistusjärjestelmä ovat poissa käytöstä. Kopteri käyttää vain barometriä ja säilyttää lentokorkeuden, mutta ei voi määrittää ja säilyttää tai korjata sijaintiaan ilmassa. Tässä tilassa esimerkiksi tuulen vaikutus on huomattava.

S-Mode (Sport Mode) Kopterin täysi suorituskyky otetaan tässä lentotilassa käyttöön ja kopterin nopeus ja reaktiokyky ohjaimen käskyihin kasvaa. Esteiden tunnistusjärjestelmä ei ole tässä lentotilassa toiminnassa. Tässä lento-ohjelmassa en ole kopteria vielä kokeillut. Kopterin huippunopeus on 72km/h ja ainakin itsestä tuntuu että vielä ei ole aika hakea koneen suorituskyvyn rajoja.

Ensimmäiset kerrat tosiaankin lentäminen oli yllättävän helppoa ja parin tunnin lentämisen jälkeen tuntui että kopterilla voisi jotain kuvaakin saada aikaan. Toki liikkeet, varsinkin käännökset ovat vielä kovin kantikkaita.

Muutaman kerran lennettyäni tuli eteen ohjelman päivitys, eli kone ei suostunut lentoon ennen kuin päivitin tabletissa DJI GO- ohjelman. Tein tämän koululla hyvissä wifi yhteyksissä ja kuvittelin että ohjelman päivitys riittää.

Yllätys oli että myös kopterin IMU (Inertia Measurement Unit) vaati kalibrointia ennen lentoa. Tästä ei löytynyt ohjekirjasta mitään mainintaa ja olin Inarijärven rannalla, missä ei ole kunnollista netti yhteyttä, jotta olisin voinut etsiä lisätietoja asiasta. No minä yritin suorittaa kalibroinnin, kaksi kertaa se keskeytyi ja vasta kolmannella kerralla se näytti onnistuvan.

Kalibroinnin jälkeen aloitin lentämisen, mutta se oli aikalailla mahdotonta, kerran kopteri karkasi kauas näkymättömiin puiden latvojen taakse. Ja tuntui että ohjaimen komennot eivät olisi menneet perille. Minä nostin kopteria ylemmäs ja se rauhoitti tilannetta. Mutta lentäminen oli todella hankalaa, kopteri meni A-modeen ja avustavat ohjelmat eivät olleet käytössä. Pari kertaa yritin vielä lentää siellä järven rannalla, mutta koska kopterin hallinta tuntui liian vaikealta päätin jättää lentelyt siihen asti kunnes pääsen internetin ääreen ja selvitän mikä meni vikaan kalibroinnissa.

IMU eli koneen asennon ja liikkeen tunnistus järjestelmä, selvisi internetistä. IMU kalibrointi pitää tehdä tasaisella alustalla ja kopteria ei saa liikuttaa kalibroinnin aikana, näistä ei ole ohjekirjassa mitään mainintaa.

Minä tein kalibroinnin ”metsässä” kopteri vinossa, jolloin kone ei tunnistanut asentoaan ja tästä syystä lentäminen oli aikalailla mahdotonta. Kopteri ei pysynyt paikoillaan vaikka ohjaimista päästi irti, vaan teki pientä sivuttaisliikettä ja nousi tai laski ilman syytä. Tai tietenkin tuuli oli syynä mutta kun kone ei korjannut tuulen vaikutusta, niin tuntui että kone eli omaa elämäänsä. Toinen vika oli suoraan lentäminen, eli kone ei mennyt suoraan vaan lähti siirtymään sivuttain. Ja kolmas oli koneen kääntäminen akselinsa ympäri. Kopteri ei pysynytkään paikoillaan vaan lähti kiertämään laajenevaan ympyrää ja ei totellut ohjaimia kunnolla. Tämä aiheuttikin vaaratilanteen, eli kopteri lähti hallitsemattomasti kiertämään laajenevaa ympyrää ja tielle osui tietenkin este johon kopteri osui sivuttain. Onneksi este, matonkuivausteline, oli jykevää tekoa eikä vahingoittunut. Kopterista kylläkin meni yksi propelli rikki.

Kun viimein sain IMU kalibroinnin tehtyä oikein oli lentäminen taas helppoa ja kopteri totteli komentoja moitteettomasti.

Tässä vaiheessa kun lentotunteja on noin kymmenkunta, en vielä tunne itseäni kovinkaan kokeneeksi kopterikuvaajaksi. Toki yksinkertaiset kuvat, niin video kuin valokuva onnistuu, mutta vaativammat monia käännöksiä tai suunnan, vauhdin muutoksia sisältävät kuvauslennot ovat vielä hakusessa. Mutta uskoisin että harjoittelemalla oppii ajan kans. Kopterin valmistajalta löytyy myös DJI GO-lentosimulaattori, jolla lentämistä voi kuivaharjoitella turvallisesti.


Jyrki Kola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti