Drone,
multikopteri, kuvauskopteri, monta nimeä sama asia. Eli kameralla varustettu
pienoishelikopteri.
Alkusyksystä sain
tehtäväksi alkaa hankkimaan koululle kuvauskopteria. Itsellä ei aikaisempaa
omakohtaista kokemusta ole ollenkaan lentävistä kameroista. Siispä asiaan
tutustumaan internetin avulla. Tutkin eri vaihtoehtoja, luin testejä ja
käyttäjä kokemuksia. Soitin myös yhdelle tutulle, jolla on usean vuoden kokemus
kuvauskoptereista.
Lähtökohtana
pidin helppoa operointia, hyvää kuvanlaatua, toki hinta olisi yksi
ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Samoin pidin tärkeänä että kopteri olisi
tunnettu merkki, varaosien ja huollon takia. Eri merkkejä ja malleja tutkiessani
ja käyttäjä kokemuksia vertaillessani, alkoi pikkuhiljaa hahmottumaan se mitä
olin etsimässä.
Päädyin DJIPhantom 4 malliin, sen edistyksellisten lentoavustusohjelmien ansiosta.
Kopterissa on monia ominaisuuksia jotka helpottavat aloittelevan lentäjän
elämää.
Kopterista
järjestettiin kevyt tarjouskilpailu. Tarjouspyyntöön vastasi kolme toimittajaa,
itse koptereiden tarjouksissa ei eroja juurikaan ollut, hinnat muutaman euron
sisällä. Suurin ero tarjouksissa oli lisätarvikkeiden hinnoissa, tarjouksessa
pyydettiin kaksi lisäakkua ja niiden hinnat ratkaisi. Tarjouskilpailun voitti
kypäräkamerat.fi.
Kopterista löytyy
kotiinpaluutoiminto, se tosin on melkein kaikissa markkinoilla olevissa
koptereissa.
Lentoonlähtö- ja
laskeutumisavustaja auttaa estämään kopterin kaatuminen lähellä maata,
kaatumisesta yleensä seuraa propellien vaurioituminen.
Esteiden
tunnistus, kopterissa on ”silmät” edessä ja alaspäin. Se tunnistaa esteet ja
riippuen asetuksista, kiertää esteen tai jää paikoilleen odottamaan lentäjän
komentoa.
ActiveTrack eli kohteen
seuraamisautomatiikka, kohteen ympärikiertämisautomatiikka, ennalta määrättyä
reittiä lentäminen, TapFly eli
kosketuksella, (tabletin näytön kuvaa
koskemalla) määrätty kohteeseen lento. Nämä ominaisuudet helpottavat
kuvaamista.
Kopterilla
kuvaamiseen tarvitaan kamerakopterin ja ohjaimen lisäksi jokin älylaite,
puhelin tai tabletti, jotta kameran
kuvan saa näkyviin. Kuvan lisäksi kameran säätäminen ja kopterin asetusten
muokkaaminen suoritetaan erillisellä älylaitteella. Kopterin ohjaimessa on
teline johon puhelimen tai tabletin saa kiinni.
Ennen ensimmäistä
lentoa oli akut ladattava ja heti huomasin että yksi akku oli syystä tai
toisesta viallinen. Soitin kopterin toimittaneelle firmalle ja muutamassa
päivässä tuli uusi ehyt akku tuli paluupostissa.
Kopterin
valmisteleminen lentoon oli yllättävän helppoa, propellit paikoilleen,
kompassin kalibroiminen ja eiku lentämään. Kaverini joka on paljon kuvannut
kopterilla, vannotti että joka kerta kun kuvauspaikka vaihtuu, pitää kompassi
kalibroida ja tätä neuvoa olen noudattanut.
Itse lentäminen
oli ensimmäisellä kerralla yllättävän helppoa, kopteri liikkui rauhallisesti ja
totteli komentoja moitteettomasti. Kun ohjaimen vivut päästi keskiasentoon,
kopteri pysähtyi niille sijoilleen leijumaan, tämä on mainio ominaisuus
varsinkin aluksi. Se antaa mahdollisuuden miettiä seuraavaa liikettä rauhassa.
Varsinkin itseä kohti lentäessä, kun kopterin liikkeet pitää kääntää
peilikuvaksi. Edes pieni tuuli ei mielestäni hankaloittanut lentämistä,
älykkäät avustaja ohjelmat korjaavat tuulen vaikutuksen. Samoin esteiden
tunnistus auttaa rajojen etsimisessä, hetkittäin tuntuu että se on liiankin
herkälle asetettu ja kohti esteitä on mahdoton lentää.
Eka kerta ja pitihän se selfie ottaa. |
Ohjaimessa on
kolme eri lento ”ohjelmaa” ja minä olen käyttänyt tässä vaiheessa pääasiassa vain
P-modea (Positioning) eli Kopteri käyttää GPS järjestelmää kopterin lennon
vakauttamiseen ja esteiden tunnistusjärjestelmää esteiden välttämiseen.
Edistyneet toiminnot kuten TapFly ja ActiveTrack ovat tässä lentotilassa
käytettävissä.
Muita vaihtoehtoja ovat A-Mode (Attitude Mode) Tässä lentotilassa GPS ja esteiden tunnistusjärjestelmä ovat poissa käytöstä. Kopteri käyttää vain barometriä ja säilyttää lentokorkeuden, mutta ei voi määrittää ja säilyttää tai korjata sijaintiaan ilmassa. Tässä tilassa esimerkiksi tuulen vaikutus on huomattava.
S-Mode (Sport Mode) Kopterin täysi suorituskyky otetaan tässä lentotilassa käyttöön ja kopterin nopeus ja reaktiokyky ohjaimen käskyihin kasvaa. Esteiden tunnistusjärjestelmä ei ole tässä lentotilassa toiminnassa. Tässä lento-ohjelmassa en ole kopteria vielä kokeillut. Kopterin huippunopeus on 72km/h ja ainakin itsestä tuntuu että vielä ei ole aika hakea koneen suorituskyvyn rajoja.
Ensimmäiset
kerrat tosiaankin lentäminen oli yllättävän helppoa ja parin tunnin lentämisen
jälkeen tuntui että kopterilla voisi jotain kuvaakin saada aikaan. Toki
liikkeet, varsinkin käännökset ovat vielä kovin kantikkaita.
Muutaman
kerran lennettyäni tuli eteen ohjelman päivitys, eli kone ei suostunut lentoon
ennen kuin päivitin tabletissa DJI GO- ohjelman. Tein tämän koululla hyvissä
wifi yhteyksissä ja kuvittelin että ohjelman päivitys riittää.
Yllätys
oli että myös kopterin IMU (Inertia Measurement
Unit) vaati kalibrointia ennen lentoa. Tästä ei löytynyt ohjekirjasta mitään
mainintaa ja olin Inarijärven rannalla, missä ei ole kunnollista netti
yhteyttä, jotta olisin voinut etsiä lisätietoja asiasta. No minä yritin suorittaa
kalibroinnin, kaksi kertaa se keskeytyi ja vasta kolmannella kerralla se näytti
onnistuvan.
Kalibroinnin jälkeen aloitin lentämisen, mutta se oli aikalailla
mahdotonta, kerran kopteri karkasi kauas näkymättömiin puiden latvojen taakse.
Ja tuntui että ohjaimen komennot eivät olisi menneet perille. Minä nostin
kopteria ylemmäs ja se rauhoitti tilannetta. Mutta lentäminen oli todella
hankalaa, kopteri meni A-modeen ja avustavat ohjelmat eivät olleet käytössä.
Pari kertaa yritin vielä lentää siellä järven rannalla, mutta koska kopterin
hallinta tuntui liian vaikealta päätin jättää lentelyt siihen asti kunnes
pääsen internetin ääreen ja selvitän mikä meni vikaan kalibroinnissa.
IMU eli koneen asennon ja liikkeen tunnistus järjestelmä, selvisi
internetistä. IMU kalibrointi pitää tehdä tasaisella alustalla ja kopteria ei
saa liikuttaa kalibroinnin aikana, näistä ei ole ohjekirjassa mitään mainintaa.
Minä tein kalibroinnin ”metsässä” kopteri vinossa, jolloin kone ei
tunnistanut asentoaan ja tästä syystä lentäminen oli aikalailla mahdotonta.
Kopteri ei pysynyt paikoillaan vaikka ohjaimista päästi irti, vaan teki pientä
sivuttaisliikettä ja nousi tai laski ilman syytä. Tai tietenkin tuuli oli syynä
mutta kun kone ei korjannut tuulen vaikutusta, niin tuntui että kone eli omaa
elämäänsä. Toinen vika oli suoraan lentäminen, eli kone ei mennyt suoraan vaan lähti
siirtymään sivuttain. Ja kolmas oli koneen kääntäminen akselinsa ympäri.
Kopteri ei pysynytkään paikoillaan vaan lähti kiertämään laajenevaan ympyrää ja
ei totellut ohjaimia kunnolla. Tämä aiheuttikin vaaratilanteen, eli kopteri
lähti hallitsemattomasti kiertämään laajenevaa ympyrää ja tielle osui tietenkin
este johon kopteri osui sivuttain. Onneksi este, matonkuivausteline, oli
jykevää tekoa eikä vahingoittunut. Kopterista kylläkin meni yksi propelli
rikki.
Kun viimein sain IMU kalibroinnin tehtyä oikein oli lentäminen taas helppoa
ja kopteri totteli komentoja moitteettomasti.
Tässä vaiheessa kun lentotunteja on noin kymmenkunta, en vielä tunne
itseäni kovinkaan kokeneeksi kopterikuvaajaksi. Toki yksinkertaiset kuvat, niin
video kuin valokuva onnistuu, mutta vaativammat monia käännöksiä tai suunnan,
vauhdin muutoksia sisältävät kuvauslennot ovat vielä hakusessa. Mutta uskoisin
että harjoittelemalla oppii ajan kans. Kopterin valmistajalta löytyy myös DJI
GO-lentosimulaattori, jolla lentämistä voi kuivaharjoitella turvallisesti.
Jyrki Kola